Usein kysytyt kysymykset

Jos vesilasku on yllättävän suuri, syynä on lähes aina vuoto kiinteistön vesijohdoissa. Tiputtava hana voi aiheuttaa vuodessa reilu 100 euron lisälaskun, ja jatkuvasti vuotava WC:n huuhtelusäiliö jopa yli 10000 euron lisälaskun vuodessa. Putkiston ja laitteiden tiiveys on helppo tarkistaa. Jos vesimittari pyörii, kun kaikki hanat ovat kiinni, on jossakin vuoto. Melko pienetkin vuodot pystytään tällä tavoin huomaamaan.

Vesilaskutus perustuu kulutusarvioon, joka tarkistetaan säännöllisesti, kun palautat mittarin itseluentalomakkeen vesilaitokselle. Seuraamalla vesilaskun arviota ja vertaamalla sitä mittarin lukemaan, voit tarkistaa onko arvio oikea. Jos kulutus on muuttunut, on usein syynä asukkaiden määrän muuttuminen. Jos arvio on liian pieni, etkä ilmoita mittarilukemia vesilaitokselle, voi tasauslasku myöhemmin nousta yllättävän suureksi.

Jos kylmävesihanan vesi on sameaa ja maitomaista, mutta muuttuu seistessään melko nopeasti kirkkaaksi, johtuu sameus vedessä olevista pienistä ilmakuplista. Syynä voi olla, että vesi on lämmennyt kiinteistön putkistossa ja veteen liuennut ilma on vapautunut. Sameus on vaaraton ilmiö, mutta veden lämpeneminen voi olla haitallista.

Jos kylmävesihanan vesi tuntuu lämpimältä, vesi on seissyt liian kauan kiinteistön putkistossa ja lämmennyt. Lämpeneminen voi huonontaa veden terveydellistä laatua. Juoksuta vettä, kunnes se on kylmää ja raikasta.

Jos vesi on ruosteista tai mustaa, on syynä kerrostumien irtoaminen vesijohtoputkista. Kerrostumat ovat peräisin joko kiinteistön omista tai yleisen verkon johdoista. Irtoaminen johtuu useimmiten siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut huolto- tai korjaustöiden yhteydessä. Jos vesi ei muutu normaaliksi kohtuullisen huuhtelun jälkeen, ota yhteys vesilaitokseen.

Putkirikko voi aiheuttaa jakelukatkoksia ja irrottaa ruostetta veteen. Tarkkaile ja juoksuta vettä, jos havaitset jotakin outoa. Älä käynnistä pesu- tai tiskikonetta, ennen kuin vesi on kirkasta. Älä juo poikkeavaa vettä. Tee vikailmoitus, jos ongelma ei ole ohimenevä.

Liittämiskohta on se paikka, jossa kiinteistön tonttijohdot on liitetty vesilaitoksen verkostoon. Kiinteistön omistajan kunnossapitovastuu alkaa liittämiskohdasta. Omistaja vastaa kaikista putkista ja niihin liittyvistä laitteista liittämiskohdan ja talon välisellä osuudella. Vesilaitos tekee tonttivesijohdon liitostyön laitoksen vesijohtoon, kaikki tonttivesijohdon jatkoliitokset liittämiskohdan ja vesimittarin välillä sekä vesimittarin asennuksen. Viemäreiden osalta vesilaitos tekee ainoastaan liitostyön laitoksen viemäriin.
Vesimittari on vesilaitoksen omaisuutta. Sen huolto ja kunnossapito kuuluu vesilaitokselle. Vesilaitos vaihtaa mittarit määrävälein. Mittarin vahingoittumisen tai jäätymisen vuoksi suoritetut vaihdot laskutetaan aina kiinteistön omistajalta hinnaston mukaisesti. Kiinteistössä vesimittarin jälkeen sijaitsevat sisäiset järjestelmät ja putket kunnossapitää kiinteistön omistaja. Tilaa niiden asennus- ja korjaustyöt vain LVI-liikkeiltä.
Jos kiinteistön liittämiskohta ei ole tiedossa, kysy vesilaitokselta: vesilaitos@porvoo.fi.

Vesilaitoksella on sekä toiminta- että palvelualueita. Toiminta-alueet vahvistaa Porvoon kaupunki ja ne kattavat toistaiseksi lähinnä asemakaavoitetut alueet. Toiminta-alueella on liittymisvelvollisuus niihin palveluihin, joita vesilaitos alueella tarjoaa. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta voi tietyissä tapauksissa myöntää Porvoon ympäristönsuojeluviranomainen. Palvelualueita ovat haja-asutusalueella ne alueet, joille vesihuoltoverkosto on rakennettu. Palvelualueilla liittyminen on vapaaehtoista.

Jos tukos on tonttiviemärissä, eli liitoskohdan ja kiinteistön välillä olevassa putkessa, vastaa kiinteistön omistaja korjauksista ja mahdollisista vahingoista. Jos tukos on vesilaitoksen verkostossa, vastaa vesilaitos verkoston huuhtelusta sekä tukoksen kiinteistölle mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Mikäli kiinteistön alin viemäripiste on vastoin määräyksiä rakennettu padotuskorkeuden alapuolelle, ei vesilaitos ole korvausvelvollinen.

Padotuskorkeus on se korkeus, mihin vesilaitos arvioi kiinteistön viemäriveden voivan nousta. Vesilaitos määrää jokaiselle viettoviemäriin liittyvälle kiinteistölle padotuskorkeuden. Alimman viemäröitävän vesipisteen on oltava padotuskorkeuden yläpuolella. Jos padotuskorkeutta ei ole erikseen ilmoitettu, lasketaan se erillisviemäröinnissä kaavasta: padotuskorkeus = viemärin lakikorkeus liitoskohdassa + yksi metri. Seka- ja hulevesiviemärin padotuskorkeus on aina maanpinnan korkeus liitoskohdassa + 10 senttimetriä.
Jos kiinteistöön suunnitellaan viemäröitäviä vesipisteitä padotuskorkeuden alapuolelle, on jätevedet johdettava verkostoon pumppaamalla.

Kaikki kiinteistössä vesimittarin jälkeen sijaitsevat laitteet ja putket ovat kiinteistön omistajan vastuulla. Vesilaitos ei anna alennusta vesimaksuun vuototilanteissa, vaan myös vuotovesi laskutetaan. Jos kiinteistön omistaja pystyy näyttämään, ettei vuotovesi ole mennyt laitoksen viemäriin, voi vesilaitos hyvittää vuotoveden arvioidun osuuden jätevesimaksussa.

Vesilaitos ei normaalisti uusi tonttijohtoja eli liitoskohdan ja rakennuksen välisiä putkia. Kiinteistön omistaja vastaa suunnittelusta, kaivuusta, putkien hankinnasta ja asennuksesta sekä mahdollisesta asfaltoinnista ja jälkisiistimisestä. Vesilaitos tekee tonttijohtoja uusittaessa kaikki putkiliitokset vesilaitoksen verkostoon ja liitoksen vesimittariin kiinteistön omistajan kustannuksella. Jos johtojen uusimisen yhteydessä on kaivettava oman tontin ulkopuolella, on kiinteistön omistajan haettava maanomistajalta kaivuulupa. Katualueilla kaivuuluvat myöntää kaupungin kuntatekniikka.