Tietoa vedestä ja vedenottamoista

Vesilaitoksen vedenhankinta perustuu hyvälaatuisen pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Laitoksella on kahdeksan vedenottamoa, joista neljä on jatkuvassa käytössä ja neljä varalla.

• Sannainen: päävedenottamo kaupungin keskustalle ja alueelle Ilola-Sikilä-Myllykylä
• Saksala ja Kerkkoo: päävedenottamot kaupungin länsi- ja pohjoisosille
• Norike: vedenottamo alueelle Epoo-Tirmo-Fagersta-Pellinki

Varavedenottamot ovat Linnanmäki, Mickelsböle, Sondby ja Ilola.

Vedenottamoiden luontainen antoisuus on noin 14 000 kuutiometriä päivässä (m3/d) kun varavedenottamoita ei lasketa mukaan. Verkostoon pumpataan päivittäin noin 70 prosenttia eli noin 10 000 kuutiometriä. Sannaisten vedenottamoon kuuluu lisäksi kaksi raakavedenottamoa, josta pumpataan vettä Bosgårdin imeytysalueelle tekopohjaveden muodostamiseksi.

Pohjaveden hyvän laadun ansiosta käsittely on melko yksinkertaista. Saksalan, Mickelsbölen ja Ilolan vedenottamoissa suoritetaan raudan ja mangaanin poisto. Muissa vedenottamoissa säädellään ainoastaan veden happamuutta (pH). Kaikissa vedenottamoissa on veden desinfiointivalmius. Päävedenottamoilla desinfioidaan vesi jatkuvasti ultraviolettivalolla. Muilla ottamoilla vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ajoittain.

Veden laatua valvotaan jatkuvasti sekä viranomaisvalvontana että laitoksen omana käytönseurantana. Ottamalla näytteitä vedenottamoista, verkostosta ja pohjavesistä taataan, että vesi täyttää terveydelliset laatuvaatimukset.

Veden tärkeimmät tekniset ominaisuudet:

• happamuus: pH noin kahdeksan
• kovuus: 0,4–0,6 millimoolia litrassa eli 2–3 dH* (pehmeä)
• fluoridi 0,1–0,3 milligrammaa litrassa (mg/l)

* dH ”deutsher Härte”on saksalainen kovuusasteen mitta.

Veden pehmeys pienentää pesuaineiden annostelutarvetta, eikä astianpesukoneissa tarvitse käyttää suoloja.

Lähtevän veden laatutulokset

Laitoksilta lähtevän veden kemiallis-fysikaalista  laatua tutkitaan kerran kuukaudessa ja mikrobiologista laatua kerran viikossa. Taulukossa annetut arvot ovat tulosten keskiarvoja. Porvoon veden laatua tutkitaan lisäksi ottamalla näytteitä eri puolilta verkostoa sekä laitosten jatkuvatoimisten mittareiden avulla. Viime vuonna näytteitä otettiin yhteensä 320 vesinäytettä.

Porvoon veden talousveden omavalvonta ja valvontatutkimusohjelma on päivitetty yhteistyössä terveydensuojelun kanssa vuoden 2023 alussa. Terveydensuojelulain mukaan talousvedenlaadun valvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin ja hallintaan. Porvoon veden riskinarviointi on tehty Maailman terveysjärjestön suositteleman Water Safety Plan- periaatteen mukaisesti. Terveydensuojelu on hyväksynyt riskinarvioinnin 22.3.2018.

Talousvedenlaatua seurataan ottamalla säännöllisesti ja tutkimusohjelman mukaisesti näytteitä vedenottamoilta, vedenkäsittelylaitoksilta, vesitorneilta sekä verkostosta. Lisäksi näytteitä otetaan mm. aina ennen uuden rakennetun verkosto-osuuden käyttöönottoa. Näytteet analysoidaan ulkopuolisessa akreditoidussa laboratoriossa. Vesilaitosten ja vedenkäsittelyn toimintaa seurataan ja ohjataan myös erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja automaatiojärjestelmän avulla.

Vedenlaatua tarkkaillaan Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksessa 1352/2015 säädettyjen lukuisten muuttujien osalta. Riskiarvion perusteella tihennettyä tarkkailua ei tarvita, mutta mikrobiologista laatua tutkitaan tihennetysti sekä vedenkäsittelylaitoksilla että vesitorneissa ja verkostossa. Riskiarvioinnissa ei ole ilmennyt sellaista, että erilaisten kemiallisten muuttujien tutkimustiheyttä olisi syytä tihentää aikaisemmasta viiden vuoden välein tehtävästä. Omavalvontaan on kuitenkin lisätty vedenottamoilla.